Ruostumaton teräs on yksi nyky-yhteiskuntamme kulmakivistä, sillä sitä näkee lähes kaikkialla arjessa. Rakennusten ja infrastruktuurin lisäksi ruostumattomasta teräksestä voi valmistaa esimerkiksi autoja, lusikoita, pesukoneita, kirurginveitsiä – lista on loputon. Suurena haasteena kuitenkin on, monien muiden toimialojen tapaan, teräksen tuotannon muuttaminen kestävämmäksi. Tällä hetkellä koko terästuotanto globaalisti aiheuttaa noin 7 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, ja jokainen tuotettu terästonni aiheuttaa keskimäärin 1,85 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi teräksen valmistus tuottaa jätettä ja ilmansaasteita ja pitkittää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Teräksen kysynnän kasvaessa kasvaa myös sen ympäristöjalanjälki – ellei alaa kehitetä kestävämpään suuntaan.
Outokummun vastuullisuudesta vastaavan teknologiajohtajan Stefan Erdmannin mukaan huoli ympäristöstä on toinen kahdesta keskeisestä asiasta, joka ohjaa ruostumattoman teräksen valmistajien vastuullisuuspyrkimyksiä. Toinen on Erdmannin mukaan taloudellinen välttämättömyys. Vastuullisempien tuotteiden kysyntä on kasvussa, ja liiketoimintajohtajien vastuulla on tehdä päätöksiä, jotka edistävät yritysten kannattavuutta ja pitkäikäisyyttä. Asiakkaat, työntekijät ja sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia yrityksistä, jotka hyödyntävät kestäviä ratkaisuja. Lisäksi enenevissä määrin valtiot ja viranomaiset vaativat vastuullisuutta.
Lyhyesti sanottuna Outokummun kaltaisten ruostumattoman teräksen tuottajien on ryhdyttävä toimeen nyt turvatakseen liiketoimintansa, työntekijöidensä ja maapallon tulevaisuus. Yritysten tärkein tavoite tulisi olla hiilestä irtautuminen, mikä voidaan toteuttaa kiertotalouden, teknologian ja yhteistyön kaltaisten toisiinsa kytköksissä olevien tekijöiden avulla.
On myös erittäin tärkeää ymmärtää, mitä eroa on hiiliteräksellä ja ruostumattomalla teräksellä, joiden luullaan usein olevan suoraan verrannollisia keskenään. Ainutlaatuisten ominaisuuksiensa, kuten kestävyyden, vähäisen huoltotarpeen ja korroosionkestävyyden ansiosta ruostumaton teräs on sekä vahvin että taloudellisesti kestävin vaihtoehto.
Kiertotalous ja teknologia
Vastuullisuuden kontekstissa ilmauksella kiertotalous kuvataan järjestelmiä, joissa resursseja käytetään uudelleen samaan tai samankaltaiseen tarkoitukseen kerta toisensa jälkeen, mikä maksimoi resurssien arvon ja minimoi niistä syntyvän jätteen. Ruostumattoman teräksen tuotannossa voidaan saavuttaa suuri kiertotalouden aste käyttämällä kierrätettyjä raaka-aineita – mitä helpottaa se, että ruostumatonta terästä voidaan kierrättää loputtomasti ilman, että sen laatu heikkenee. Esimerkiksi Outokumpu tuottaa ruostumatonta terästä käyttämällä yli 90-prosenttisesti kierrätettyä materiaalia. Maailmanlaajuinen keskiarvo on kuitenkin vain noin 44 prosenttia, joten kierrätyksellä on valtavasti potentiaalia vaikuttaa alaan merkittävästi.
Toinen mahdollisuus lisätä kiertotaloutta ruostumattoman teräksen tuotannossa liittyy biokoksiin, jota sitoutuu luonnostaan maaperään, puihin ja muihin kasveihin. Biokoksi on uusiutuva luonnonvara, jota saadaan jätteistä – esimerkiksi puusta ja paperitehtailta. Tällä hetkellä suurin osa ruostumattoman teräksen tuotannon aiheuttamista suorista päästöistä on peräisin raaka-aineidemme hiilipitoisuudesta ja polttoaineiden käytöstä, sekä koksista, jota käytetään ruostumattoman teräksen keskeisiin raaka-aineisiin kuuluvan ferrokromin tuotannossa. On kuitenkin mahdollista korvata fossiilinen koksi biokoksilla ja siten vähentää päästöjä merkittävästi.
”Keskittyminen kiertotalouteen auttaa meitä vähentämään päästöjämme ja antaa asiakkaillemme mahdollisuuden edistää omia vastuullisuustavoitteitaan”, Erdmann sanoo.
Teknologian avulla voidaan edesauttaa kiertotalouden toteutumista, mutta sillä on myös laajempi rooli hiilestä irtautumisessa. Esimerkiksi tuotantoprosesseissa voidaan hyödyntää tekoälysovelluksia, mikä datan avulla tukee ihmisten päätöksiä, poistaa inhimillisten virheiden vaikutukset ja siten lisää merkittävästi tehokkuutta ja vähentää jätettä. Vielä tärkeämpää on, että teknologian ansiosta on mahdollista kerätä ja analysoida päästödataa, mikä lisää tietoisuutta ympäristövaikutuksista, edistää vastuullisten tuotteiden kysyntää ja tarjoaa vertailuarvoja koko alalle.
Kehittyviä ekosysteemejä ja rohkeita tavoitteita
Hyödyntääkseen teknologian ja kiertotalouden tarjoaman potentiaalin ruostumattoman teräksen tuottajien on muodostettava innovatiivisia kumppanuuksia ja luotava samalla uusia, useiden sidosryhmien ekosysteemejä. Erdmann huomauttaa, että ilman kumppanuuksia on lähes mahdotonta toteuttaa strategioita, joihin liittyy biokoksin käyttöönoton tai kierrätysteräksen lisäämisen kaltaisia toimenpiteitä. Kun alalla otetaan käyttöön entistä nykyaikaisempia prosesseja ja materiaaleja, tarvitaan kumppanuuksia, joiden avulla voidaan korjata tietotaidossa olevia aukkoja ja estää osaamiseen liittyvää siiloutumista.
”Totta puhuen meilläkään ei ole kaikkea tarvittavaa tietoa esimerkiksi biokoksista ja biopolttoaineista”, Erdmann sanoo. ”On erittäin hyödyllistä tehdä yhteistyötä sekä suurten, resursseja tarjoavien instituutioiden – kuten Microsoftin tai MIT:n – että ketterästi toimivien ja yrittäjähenkisiä visioita luovien pienempien yritysten kanssa.”
Tällaisten kumppanuuksien muodostamisessa tarvitaan yhtä lailla nöyryyttä kuin rohkeuttakin. Erdmann lisää: ”Innovaatiot eivät kasva puissa.” Niihin tarvitaan kovaa työtä, pitkän aikavälin visioita ja halukkuutta kokeilla edelläkävijänä uusia strategioita – vaikka se tarkoittaisi pienempiä katteita lyhyellä aikavälillä.
"Teräsyritykset voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen valtavasti ottamalla rohkeita askeleita kohtia mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen aiheuttavaa terästuotantoa."
Uusien identiteettien omaksuminen
Ruostumattoman teräksen toimiala on pitkään ollut mukavan yksinkertainen: hankitaan raaka-aineita, valmistetaan terästä ja myydään sitä asiakkaille. Nykypäivän globaalit haasteet kuitenkin saavat tuottajat omaksumaan uusia identiteettejä ja edistämään merkittävästi laajenevaa taloutta, jossa hyödynnetään vastuullisia ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja.
”Meidän tehtävämme ei ole enää pelkästään teräksen valmistaminen”, Erdmann toteaa. ”Meidän tehtävämme on hyödyntää kaikkia valmiuksiamme ja resurssejamme, jotta voimme palvella muita paremmin ja rakentaa paremman tulevaisuuden sekä yrityksellemme että koko maapallolle.”
Ruostumattoman teräksen valmistajat, jotka ryhtyvät nyt edistämään hiilestä irtautumista, kohtaavat tulevaisuuden paremmin valmistautuneina siinä vaiheessa, kun hiilineutraaliuden tarve korvautuu hiilinegatiivisuuden tarpeella tai kuin etusijalle nousee muita kestävän kehityksen tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden edistäminen tai köyhyyden poistaminen.
”Ruostumattoman teräksen tuotannon irtautuminen hiilestä on toteutettavissa, ja Outokumpu on sitoutunut olemaan vastuullisen ruostumattoman teräksen edelläkävijä. Teräsyritykset voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen valtavasti ottamalla rohkeita askeleita kohtia mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen aiheuttavaa terästuotantoa. Käyttämällä materiaaleja uudelleen kerta toisensa jälkeen voimme rakentaa maailman, joka voi kestää ikuisesti. Maapallo ei tarvitse uusia asioita – se tarvitsee ennen kaikkea asioita, joita käytetään uudelleen ja jotka tehdään kestämään.”