Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat erottamattomia.
Mitä kestävä kehitys tarkoittaa yrityksille? Yksinkertaistettuna se tarkoittaa tarvetta löytää tasapaino ympäristön sekä sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien välillä. Vaikka kestävä kehitys on monimutkainen yhtälö, siihen voidaan päästä kiertotalouden kaltaisilla selkeillä periaatteilla. Kun yritykset rakentavat kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa tai osallistuvat niihin, yritykset voivat paitsi edistää omaa kestävää kehitystään myös auttaa rakentamaan parempaa maailmaa kaikille. Mutta mitä kiertotalous oikeastaan on?
”Maapallo ei kestä ihmisten tämänhetkistä kuluttamista”, Outokummun vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilä sanoo.
Mikä ratkaisuksi? Ennen kuin ymmärrämme, mihin suuntaan on lähdettävä, katsotaan, miten tähän on tultu. Perinteisesti sekä liiketoiminnassa että kulutuksessa on toimittu usein lineaarisesti: resurssit käytetään ja heitetään sitten pois. Näitä toimintamalleja kutsutaan joskus myös termeillä ”kehdosta hautaan” tai ”ota, tee, tuhlaa”. Kiertotalous nojaa sen sijaan voimakkaasti kierrätykseen, jossa käytetyt tuotteet hajotetaan uudelleen käytettäviksi raaka-aineiksi. Sitä kutsutaan myös ”kehdosta kehtoon” -lähestymistavaksi.
”Monet meistä kierrättävät ja käyttävät kierrätyksen mahdollistavia tuotteita päivittäin. Yritysten tulee käyttää materiaaleja uudelleen ja kierrättää mahdollisimman paljon esimerkiksi hyödyntämällä olemassa olevia resursseja ja raaka-aineita – niin kuluttajille voidaan tarjota kestäviä vaihtoehtoja. Siihen on kuitenkin vielä matkaa, että kierrätyksen osuus on niin suuri kuin mitä pitkän aikavälin vastuullisuus edellyttää. Ja ennen kuin sinne päästään, ratkaistavana on vielä paljon erilaisia haasteita”, Erkkilä huomauttaa.
Suurimmat teknologiset haasteet liittyvät siihen, miten yhä enemmän materiaaleja voitaisiin kierrättää ja miten kierrätettyjen raaka-aineiden saatavuutta voitaisiin lisätä. Lisäksi haasteita on logistiikassa: miten jätehuoltoa ja kierrätystä saataisiin tehostettua kaikkialla maailmassa ja miten hyvin toimitusketjut taipuvat kiertotalouden vaatimuksiin. Lopulta haasteena ovat myös ihmiset, kun kollektiivisia kulutustottumuksia täytyy muuttaa.
Kierrätys ja kiertotalous edellyttävät myös sitä, että tuotteet suunnitellaan kestäväksi pitkään. Maailmassa ei tarvita lisää tavaroita, vaan tavaroita, jotka kestävät. Ihannetapauksessa pitkäikäisistä komponenteista tehdään lopulta uusia tavaroita, joilla on vielä pidempi käyttöikä. Silloin alkutuotantoa tarvita kuin vähän, ja säästämme resursseja.
Kun ratkaisemme nämä haasteet yksi kerrallaan, pääsemme yhä lähemmäs maailmaa, joka voisi teoriassa kestää loputtomiin, vaikka resurssit ovatkin rajallisia. Tällaisten ratkaisujen rakentaminen vie tietysti aikaa ja vaatii investointeja. Pohjimmiltaan se vaatii kuitenkin riskinottoa ja vahvaa sitoutumista kestävään kehitykseen keskeisiltä sidosryhmiltä, jotka toimivat suunnannäyttäjinä.
”Kiertotalouden kiihdyttäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta voimme käyttää materiaaleja yhä uudelleen ja rakentaa aiempaa kestävämpää ympäristöä itsellemme, lapsillemme ja lapsenlapsillemme”, Erkkilä kertoo.
Meillä on rohkea visio – ruostumattoman teräksen toimintamalli, joka perustuu kiertotalouteen ja josta ei synny jätteitä
Maailman vastuullisimman ruostumattoman teräksen valmistajana meillä on velvollisuus osoittaa sellaista rohkeutta ja sitoutumista, jota kiertotaloudessa tarvitaan. Ruostumattoman teräksen ominaisuudet tekevät siitä tärkeän osan kaikissa rakenteissa ympärillämme ja siten sillä on merkittävä rooli maailmantaloudessa. Siksi ruostumatonta terästä valmistavan teollisuuden ei pidä pyrkiä ainoastaan päästöttömyyteen vaan myös kiertotalouden edelläkävijänä toimimiseen.
Ruostumaton teräs soveltuu onneksi tähän luonnostaan. Se on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali, jota voidaan myös valmistaa lähes kokonaan kierrätetyistä raaka-aineista. Sen käyttöikä on lähes loputon. Vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen kuluessa samaa ruostumatonta terästä saattaa löytyä esimerkiksi vesiputkesta, rakennuksen julkisivusta, kirurgisesta instrumentista, keittiökoneesta ja taiteesta.
Outokumpu kierrättää jo nyt noin 2,5 miljoonaa tonnia metallia vuosittain, mikä vastaa noin 250 Eiffel-tornin painoa. Outokummun Tornion tehtaan osuus tästä on hieman yli puolet, ja Tornion tehdas onkin Euroopan suurin materiaalinkierrätyskeskus. Outokumpu on alansa kärjessä, koska tuotteiden kierrätyssisältö on keskimäärin jopa 94 prosenttia (2022). Yhtiön oman ferrokromituotannon hiilijalanjälki on maailman pienin ja tuotannossa käytetään enimmäkseen vähähiilistä sähköä, joten Outokummun kokonaishiilijalanjälki on 70 % pienempi kuin alan maailmanlaajuinen keskiarvo*. Se tarkoittaa, että vuosittain Outokummun tuotteita käyttämällä säästetään yli 10 miljoonan tonnia hiilidioksidipäästöjä.
”Kiertotalous ei kuitenkaan tarkoita meille vain sitä, että teräksestä tehdään lisää terästä. Visiomme on laajempi, ja haluamme olla edelläkävijä myös teräksen valmistuksessa syntyvän jätteen kuten kuonan, rikastushiekan, pölyn ja lietteen kierrätyksessä ja hyötykäytössä. Tämä edellyttää innovatiivista lähestymistapaa uusien tuotteiden kehittämisessä, materiaalien talteenotossa ja arvoketjun organisoinnissa, jotta ruostumattoman teräksen tuotannossa päästään aidosti kiertotalouden mukaiseen malliin, jossa jätteitä ei synny lainkaan”, Erkkilä kuvailee.
Ruostumattoman teräksen loppukäyttäjät vaikuttavat olevan valmiita auttamaan teollisuutta tässä harppauksessa. Ostajat etsivät usein mahdollisuuksia pienentää omaa hiilijalanjälkeään ja noudattaa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen standardeja. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että yksittäiset kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita osallistumaan kiertotalouteen. Valmistajien ja kuluttajien tavoitteet eivät siis ole lainkaan ristiriidassa.
Tehdään rohkeita innovaatioita ja tarkoituksenmukaista yhteistyötä sekä ajatellaan asioita uusiksi, niin tämä tavoite – ja ruostumattoman teräksen kiertotalous – on saavutettavissa.Outokummun Tornion tehdas on Euroopan suurin materiaalinkierrätyskeskus
*) Outokummun keskimääräinen hiilijalanjälki: 1,70 t raakaterästonnia kohden. Maailmanlaajuinen keskiarvo: 6,1.