Enonkosken kaivoksella louhittiin aikoinaan nikkeliä ja kuparia. Enonkosken Laukunkangas on yksi niitä harvoja kaivoksia, joissa Outokummulla on vielä voimassa oleva kaivospiiri, joita olemme vähitellen lakkauttamassa.
Toiminnan päätyttyä laadittiin jälkihoitosuunnitelma, johon on kuulunut rikastushiekka-alueen maisemointi ja kasvittaminen sekä ympäristövaikutusten jälkitarkkailua. Alueen valumavesiä käsitellään kosteikossa ennen niiden johtamista Sortavalanjärveen. Kaivoksen toiminta on lopetettu aikoinaan silloin voimassa olleiden säädösten mukaisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Outokumpu seuraa kaivosalueen turvallisuutta ja vastaa sen ylläpidosta, mm. sortumavaarallinen alue on aidattu ja aidan kunto tarkistetaan säännöllisesti. Kaivospiiriä ollaan jossakin vaiheessa lakkauttamassa, jolloin viranomaisten kanssa sovitaan tarkemmin esimerkiksi sen jälkeisestä ympäristön tarkkailusta.
Outokumpu kertoi syksyllä 2021 selvittävänsä Enonkoskella sijaitsevan Laukunkankaan vanhan kaivosalueen tilannetta yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Selvityksen pohjalta yhtiön vanhoista kaivoksista vastaava Outokumpu Mining hakee ympäristölupaa voidakseen kunnostaa vanhan kaivosalueen alueen.
Ennen ympäristölupahakemusta vanhan kaivosalueen nykytilanne tutkitaan perusteellisesti, ja Outokumpu käynnisti maastotutkimukset Enonkoskella syyskuun alkupuolella 2022. Tutkimukset ovat nyt kestäneet reilun vuoden, ja niiden perusteella on saatu jo lisätietoa nykytilasta. Samalla ollaan siirtymässä lisäkunnostustoimenpiteiden suunnitteluun. Enonkoskella on tutkittu pintavesiä, pohja- ja kaivovesiä ja vesistöjä noin 20 mittauspisteessä sekä maaperää, sedimenttejä ja kaivannaisjätettä ja sen tilaa. Tutkimuksen tähänastisia tuloksia on käsitelty kaivoksen ympäristöllisestä valvonnasta vastaavan alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Vuonna 2024 tutkimukset jatkuvat keskittyen ympäristön ja luonnon eri osa-alueisiin. Lue lisää >
Perustiedot Enonkoskesta
| Outokummun toimintavuodet | 1985–1994 |
| Toiminnot | Maanalainen kaivos ja rikastamo |
| Hyödynnetyt metallit | Nikkeli ja kupari |
| Maanomistus | Laaja metsäkiinteistö |
| Tilanne | Kaivospiiri |
| Turvallisuusvastuut | Aitavastuut |
| Ympäristövastuut | Kosteikkokäsittely valumavesille, ympäristön jatkuva tarkkailu lopetettu ympäristökeskuksen päätöksellä vuonna 2002. |
| Alueella tehdyt työt | Rikastushiekka-alue maisemoitu ja kasvitettu jälkihoitosuunnitelman mukaisesti. |
| Viimeiset tutkimukset | GTK:n vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa on kosteikkojen todettu puhdistavan vesiä kohtalaisen hyvin. Outokumpu selvitti kaivosalueen tialnnetta yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa 2021–2022. |
| Seuraavat tutkimukset | Maastotutkimukset käynnistyvät syksyllä 2022. Tutkimus kestää 1–2 vuotta, jotta aluetta saadaan tutkittua riittävästi eri vuodenaikoina. Maastotutkimuksissa tarkistetaan vesijärjestelmien ja rikastushiekka-alueen peittorakenteen ja patojen nykytila, vesien virtaukset, kaivoksen ylivuoto ja pohjavesiputket sekä arvioidaan kaivannaisjätteiden mahdollista rapautumista. Kaivosalueella ja ympäristön vesistöissä tehdään pintavesitutkimuksia noin 20 tutkimuspisteessä. Sortavalanjärven veden laatua selvitetään tarkemmin vedenlaatu- ja kerrostuneisuustutkimuksilla. Tutkimuksen tähänastisia tuloksia on käsitelty kaivoksen ympäristöllisestä valvonnasta vastaavan alueellisen ELY-keskuksen kanssa. Vuonna 2024 tutkimukset jatkuvat keskittyen ympäristön ja luonnon eri osa-alueisiin. |
| KAJAK-hanke | Kuuluu Suomen käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden luetteloon, mutta ei edellytä jatkotoimenpiteitä KAJAK-hankkeena, sillä alueella jälkitarkkailua tai ennallistamista ja näiden vastuutaho tiedossa. |