Hammaslahden suljetun kaivosalueen tilanne on tutkimusten perusteella parantunut – ei välitöntä tarvetta ympäristöluvan päivittämiselle

Hammaslahden suljetun kaivosalueen rikastushiekka-alue ja sen ympärillä ojat.​

Hammaslahden suljetun kaivosalueen tilanne on tutkimusten perusteella parantunut – ei välitöntä tarvetta ympäristöluvan päivittämiselle

Hammaslahden kaivoksella louhittiin kuparia ja sinkkiä kaikkiaan kolmessa avolouhoksessa kymmenen vuoden ajan vuosina 1973–1986. Kaivos on suljettu aikoinaan voimassaolleen lainsäädännön mukaisesti ja yhteistyössä viranomaisten kanssa. Outokummulla on Hammaslahden suljetulla kaivosalueella voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaan toimimme. Alue on nykyisin pääosin Joensuun kaupungin ja yksityisten omistajien omistuksessa, ja alueella toimii esimerkiksi ampumaurheilukeskus.

Outokumpu teki Hammaslahdella vuonna 2024 nykytilaselvityksen, joka sisälsi muun muassa maastokatselmuksen, pintavesitutkimuksia ja sedimenttitutkimuksia.

”Olemme toimittaneet raportin vuonna 2025 ympäristöviranomaiselle ja keskustelimme yhdessä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Selvitämme nyt vielä parin vuoden ajan tarkemmin purkuvesien pH-arvoa. Tarkempien pH-mittausten pohjalta arvioidaan myös nykyisen ympäristöluvan tarkistustarvetta. Tutkimusten perusteella tilanne on parantunut, eikä Hammaslahden suljetun kaivosalueen kuormitus aiheuta merkittävää haittaa, mutta on myös mahdollisuuksia parantaa vesienkäsittelyä”, kertoo suljetuista kaivosalueista vastaava johtaja Kirsi Johansson.  

Hammaslahden kosteikkojen toimivuus ja vedenlaatu ovat parantuneet

Tehtyjen tutkimusten perusteella Hammaslahden suljetun kaivosalueen kosteikkojen toimivuus ja vedenlaatu ovat parantuneet vuosien saatossa. Etenkin isoimmasta louhoksesta purkautuvan veden laatu on parantunut merkittävästi sen jälkeen, kun sulfaatinpelkistäjäbakteerin toimintaan perustuva bioreaktori käynnistyi louhostiloissa.

Sekä vedenlaatu että kuormitus vaihtelevat luonnostaan paljon vuodenaikojen, sääolosuhteiden ja virtaavan veden määrän mukaan. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kaivosalueen kuormitus on kuitenkin laskenut selvästi vuodesta 2007. Kun verrataan vuosia, joiden virtaamat ovat lähellä toisiaan, nähdään, että kiintoaineen, raudan, alumiinin, mangaanin, nikkelin ja sinkin kuormitus on laskenut 66–85 % ja sulfaatin noin 55 %. Pitoisuudet ovat viime vuosina olleet sulfaatin ja nikkelin osalta luparajoissa ja muiden osalta pieniä. Ne jäävät myös alle ympäristölaatunormin.

Iiksenjokeen johdettavat kaivosalueen vedet ovat olleet useina vuosina liian happamia. Happamuutta kuvaavan pH:n vuosikeskiarvo on useimpina vuosina ollut alle ympäristöluvan raja-arvon (pH 3,5), jonka yli sen pitäisi olla. Laskentaan liittyy epävarmuutta, koska se perustuu neljään näytteenottokertaan. Olemme asentaneet kaivosalueelle jatkuvatoimisen virtaama- ja pH-mittauksen, jotta saamme jatkuvasti tarkkaa tietoa pH:n tasosta. Olemme sopineet ympäristöviranomaisen kanssa, että toteutamme jatkuvatoimista tarkkailua vuosina 2026 ja 2027, ja sen jälkeen arvioidaan ympäristöluvan päivitystarve.

Hammaslahden suljetun kaivosalueen kuormitus ei nykytilassa muodosta merkittävää haittaa lähivesistölle eli Iiksenjoelle.

Mahdollisuuksia tehostaa ja kehittää entisestään

Vaikka kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa, kaivosalueen vesien käsittely- ja johtamisjärjestelmässä on tehostamisen mahdollisuuksia. Yksi näistä on jatkuva mittaus, joka on jo aloitettukin: ”Aloitimme jatkuvatoimisen virtaama- ja pH-mittauksen, jotta saamme paremman käsityksen kuormituksesta ja pH:sta. Muutaman kuukauden perusteella pH-tulokset näyttävät paremmilta kuin odotettiin”, toteaa Kirsi Johansson.

Muut mahdollisuudet liittyvät vesienkäsittelyn toiminnan tehostamiseen. Tällä hetkellä vesienkäsittelyjärjestelmään pääsee ulkopuolisia vesiä, mikä pienentää vesien viipymistä kosteikolla ja heikentää niiden puhdistustehoa. Jos ulkopuoliset vedet ohjataan pois, voidaan kaivosalueelta tulevaa kuormitusta pienentää entisestään. Myös vesienkäsittelyn puhdistustehoa ylläpitävät huoltotoimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Niiden avulla voidaan varmistaa, että kuormituksen vähitellen pienenevä kehityssuunta jatkuu, ja parantaa nykyisen vesienkäsittelyjärjestelmän tehokkuutta. Lisäksi voimme parantaa kosteikoiden puhdistustehoa ja lisätä alueen biodiversiteettiä luomalla kosteikkojen kasvillisuuden kehittymiselle myönteiset olosuhteet.

Lisäksi tutkimuksissa nousi esiin kaksi asiaa, joita on hyvä tutkia lisää. Kaivosalueen luoteispuolen kosteikoissa havaitaan edelleen korkeita metallipitoisuuksia sekä happamia vesiä, mikä viittaa siihen, että luoteispuolen kosteikkojen käsittelytehoa voitaisiin edelleen parantaa. Myös kaivosalueen pohjoispuolella esiintyvien ojavesien paikoin kohonneiden pitoisuuksien syitä on syytä selvittää tarkemmin.

”Kaivosalueella olevat kuormituslähteet eivät tällä hetkellä aiheuta riskiä äkillisiin ja ennakoimattomiin ympäristövaikutuksiin. Jatkamme säännöllistä tarkkailua, jotta saamme tietoa siitä, miten vuoden aikaiset vaihtelut ja sääolosuhteiltaan erilaiset vuodet vaikuttavat kosteikkojen tehoon ja kaivosalueelta poistuvaan kuormitukseen ja voimme sitten luotettavammin arvioida tarvittavien ylläpitotoimenpiteiden tarvetta”, Kirsi Johansson toteaa.

Ampumaurheilukeskuksen laajennushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon alueen vesienhallinnan erityispiirteet ja selvitetään keinoja vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Laajennushankkeessa esitettävät toimenpiteet eivät kohdistu rikastushiekka-alueeseen tai sen rakenteisiin, melusuojausta parannetaan muun muassa olemassa olevia valleja korottaen.

Lisätietoja:

Outokummun mediapuhelin, puh. 040 351 9840, media(at)outokumpu.com

Lisätietoja Hammaslahdesta: Hammaslahti | Outokumpu

Outokummulla on pitkä kaivoshistoria. Olemme aikoinaan toimineet Suomessa 40 kaivoksella ja tutkimustyömaalla. Kaivokset on sittemmin suljettu silloisen lainsäädännön mukaan, ja osasta meillä on edelleen vastuita. Outokummun kaivosohjelman strategisena ja pitkäjänteisenä tavoitteena on kunnostaa suljettuja kaivosalueita, joista meillä on edelleen vastuita, sekä vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Keskitymme ohjelmassa erityisesti viiteen suljettuun kaivokseen: Enonkoskeen, Kotalahteen, Hammaslahteen, Vihantiin ja Telkkälään. Lisätietoja kaivosohjelmasta: Outokummun kaivosohjelma