Outokummun kantapaperi – uudet tehokkaat suojatoimenpiteet välttämättömiä Euroopan terästeollisuuden suojelemiseksi

Outokummun kantapaperi – uudet tehokkaat suojatoimenpiteet välttämättömiä Euroopan terästeollisuuden suojelemiseksi

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uusia, tehokkaampia kaupan suojatoimenpiteitä nykyisten, heinäkuuhun 2026 saakka voimassa olevien teräsalan suojatoimenpiteiden korvaamiseksi. Komission odotetaan antavan ehdotuksensa lähitulevaisuudessa. Tavoitteena on erittäin tehokas suoja globaalin ja erityisesti Aasian ylikapasiteetin negatiivisilta vaikutuksilta.

Euroopan terästeollisuutta uhkaavat yhä maailmanlaajuinen ylikapasiteetti ja globaalit häiriöt, jotka aiheutuvat Kiinan ja muiden maiden keinotekoisesta tuesta kotimaiselle teollisuudelle sekä suojatoimenpiteiden kiertämisestä. Tuonti uhkaa vain kasvaa Yhdysvaltojen asetettua teräkselle 50 prosentin tuontitullit, jotka siirtävät tuontia ylikapasiteetin maista EU-alueelle Yhdysvaltojen sijaan. Nykyiset suojatoimet pitäisi korvata mahdollisimman pian jo ennen niiden päättymistä tehokkaammalla mekanismilla.  

”Suurin ongelma on nyt eurooppalaisten tuottajien alhainen kapasiteetin käyttöaste, joka johtuu vähäisestä kysynnästä, Aasian halpatuonnin suuresta osuudesta ja 50 prosentin vientitulleista Yhdysvaltoihin. Tehokkaat suojatoimenpiteet luovat tasaisen toimintaympäristön, ja ne ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan riippumattomuudelle liikenteessä, infrastruktuurissa, puolustusteollisuudessa ja puhtaassa teknologiassa sekä varmistavat, että hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle on liiketoimintaperusteita”, Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst sanoo.

Pitävät maakohtaiset tariffikiintiöt oikean alkuperämaan mukaan – arviointimekanismi muuttuviin tilanteisiin
EU:n on vastattava määrätietoisemmin ja korvattava nykyiset kaupan suojatoimet mahdollisimman pian tehokkaammilla toimenpiteillä. Outokummun näkemyksen mukaan tehokkain suojatoimenpide olisivat yleiset tariffikiintiöt, joissa jokaisella alkuperämaalla on enimmäistuontimäärä. Tariffikiintiöt olisivat tehokkaita, kun niiden ylittyessä tulli nousisi 50 prosenttiin, ja alkuperämaaksi määriteltäisiin se maa, jossa tuotteessa käytetty teräs on sulatettu. Näin tulleja ei päästäisi kiertämään viemällä yhdessä maassa valmistettuja aihioita toiseen maahan jatkojalostettavaksi. Maakohtaisten kiintiöiden on oltava pitäviä. Toimenpiteissä ei pitäisi sallia siirtomekanismia, jonka avulla maat ovat voineet siirtää käyttämättä jääneitä kiintiöitä seuraavalle neljännekselle. Näin estetään EU:n markkinoita vääristävät lyhytaikaiset tuontipiikit.

Tariffikiintiöiden pohjana tulisi käyttää tuonnin osuuksia tilanteessa, jossa kysyntä on ollut yhtä heikkoa kuin nyt, kuten vuosina 2012–2013. Lisäksi EU-alueen kysyntää on arvioitava ajoittain toimenpiteiden toimivuuden varmistamiseksi. Myös kiintiön ylittävien tullien tason tehokkuutta on tarkasteltava säännöllisesti, jotta tuonnin markkinaosuus pysyy tavoitteessa. Näin kiintiöt auttaisivat palauttamaan tuonnin tasolle, joka tukee eurooppalaisen teollisuuden kapasiteetin käyttöasteen järkevää tasoa ja siten kannattavuutta.

Suojatoimissa on oltava arviointimekanismi paitsi toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi myös siksi, että tarvittaessa voidaan ryhtyä nopeasti korjaaviin toimiin. Arvioinnin on perustuttava luotettaviin markkina- ja toimialatietoihin, joissa keskitytään kiintiö- ja tullitasoihin. Suojatoimenpiteissä tulee olla myös mahdollisuus hätätilannearvioon äkillisten poikkeuksellisten kysyntähäiriöiden sattuessa.

Eurooppalainen vastuullinen teräs vahvistaa Eurooppaa ja tekee siitä omavaraisemman
Aasiassa valmistetulla teräksellä on merkittävästi eurooppalaista terästä suurempi hiilijalanjälki. Outokummun ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on jopa 75 % pienempi kuin teollisuudenalan globaali keskiarvo. Yksi tärkeimmistä syistä on kierrätysteräksen suuri osuus raaka-aineista.*

”Euroopassa käytetään yleisesti ottaen ruostumattoman teräksen tuotannossa raaka-aineena pääasiassa kierrätysterästä, mikä pienentää merkittävästi eurooppalaisen tuotannon hiilijalanjälkeä aasialaisiin tuottajiin verrattuna. Jos tämän teräksen annetaan vallata Euroopan markkinat, Euroopan hiilijalanjälki kasvaa, romua ei hyödynnetä tarpeeksi, Euroopan sulatuskapasiteetti vähenee, ja Eurooppa tulee riippuvaiseksi Aasian maista, kuten Indonesiasta ja Kiinasta. Tarvitsemme kaupan suojatoimia talouden vakauden, innovaatioiden ja kestävän kehityksen takaamiseksi Euroopassa”, Kati ter Horst sanoo.   

*) Outokummun keskimääräinen tuotteen hiilijalanjälki (2024): 1,6 kg CO₂e ruostumattoman teräksen kiloa kohden elinkaariarvioinnin perusteella. Ruostumattoman teräksen maailmanlaajuinen keskimääräinen hiilijalanjälki (2024): 7 kg CO₂e ruostumattoman teräksen kiloa kohti. (Outokummun laskelma perustuu CRU:n, worldstainlessin ja Kobolde & Partners AB:n toimittamiin tietoihin.) Kierrätysteräksen käytön lisäksi muita keskeisiä tekijöitä pienen hiilijalanjäljen kannalta ovat Outokummun oma kromikaivos ja vähähiilisen sähkön käyttö.

Lisätietoja:

Outokummun kantapaperi suojatoimenpiteistä on saatavilla osoitteessa www.outokumpu.com/en/news/position-papers (englanniksi). 

Karoliina Rasi, yhteiskuntasuhdejohtaja, puh. +32 476 349 tai Outokummun mediapuhelin 040 351 9840, s-posti media(at)outokumpu.com

Outokumpu Oyj