Kriittiset mineraalit muodostavat perustan yhteiskunnan keskeisille toiminnoille, niin puhtaasta energiasta kuin sähköistyksestä puolustuskykyyn ja teknologiseen kehitykseen. Kriittiset mineraalit ovat myös huoltovarmuuden kannalta elintärkeitä raaka-aineita. Samaan aikaan moniin mineraaleihin liittyvät maailmanlaajuiset toimitusketjut ovat geopoliittisesti herkkiä, minkä vuoksi kriittisten mineraalien rooli on noussut keskeiseksi kysymykseksi Euroopassa.
Mineraalien merkitys kasvaa
Ilman mineraaleja ei ole infrastruktuuria, energiaa, puolustusta eikä puhdasta siirtymää. Kaikki sähköistyminen, akut, vedyn tuotanto tai puhdas teknologia rakentuvat mineraalien varaan.
Ilmastonmuutosta torjuttaessa ja puhtaassa siirtymässä kriittisten mineraalien strateginen merkitys kasvaa entisestään sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.
Euroopan huoltovarmuus rakentuu eurooppalaisille raaka-aineille
Geopoliittiset jännitteet ja kauppapoliittiset heilahtelut heikentävät globaalien toimitusketjujen toimintaa, kun taas oma tuotanto lähellä turvaa saatavuutta myös häiriötilanteissa. Eurooppalaisen huoltovarmuuden tulee rakentua selkeästi entistä vahvemmin eurooppalaisille raaka-aineille: ilman täällä louhittuja ja jalostettuja mineraaleja huoltovarmuutta ei voida vahvistaa eikä puolustusteollisuutta kehittää.
EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus (Critical Raw Materials Act, CRMA) tavoittelee sitä, että Eurooppa tuottaisi itse kymmenen prosenttia tarvitsemistaan kriittisistä mineraaleista vuoteen 2030 mennessä. EU päivittää kriittisten raaka-aineiden listaa ensi vuonna. Nato puolestaan on julkaissut listan 12 puolustukselle kriittisestä raaka-aineesta, joita tarvitaan sotilasteknologian valmistukseen. Naton tavoitteena on tunnistaa toimitusketjujen haavoittuvuudet ja vahvistaa toimitusketjuja, jotta mahdollisilta materiaalikatkoilta voidaan suojautua.
Käytännössä EU:n kriittisten mineraalien tuotantotavoite tarkoittaa monen mineraalin kohdalla erityisesti Suomen ja Ruotsin roolin kasvua.
Suomella on keskeinen asema mineraaliomavaraisuudessa
Suomen asema Euroopan mineraaliomavaraisuuden ja resilienssin vahvistamisessa on keskeinen. Monia kriittisiä mineraaleja louhitaan Suomessa vastuullisesti. Suomella on maailmanlaajuisesti huomattavan vahva mineraaliklusteri monipuolisten varantojemme, vahvan teknologisen osaamisen ja korkeiden vastuullisuuskriteereiden ansiosta. Esimerkiksi Outokummun Kemin kaivoksen ympäristövaikutukset ovat poikkeuksellisen vähäiset: oksidinen kromimalmi ei liukene ympäristöön, rikastus tapahtuu pelkän painovoiman avulla ilman kemikaaleja, ja koko kaivos- ja rikastusprosessin vesi kiertää suljetussa järjestelmässä. Tuoreena esimerkkinä Outokummun Kemin kaivos on käynnistänyt laajan datapohjaisen kiertotalousekosysteemin, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen eurooppalainen toimintamalli kaivosten sivuvirtojen hyödyntämiseen.
Kemin kaivos on EU:n ainoa kromikaivos. Kromi on ferrokromiksi jalostettuna keskeinen raaka-aine ruostumattoman teräksen valmistuksessa, ja sen merkitys kasvaa erityisesti puolustus- ja energiateollisuuden käyttökohteissa. Ruostumaton teräs on taas välttämätön materiaali yhteiskunnan kriittisessä infrastruktuurissa, kuten energiaverkoissa ja vesijärjestelmissä. Sekä ferrokromia että metallista kromia tuotetaan tänä päivänä pääosin geopoliittisesti korkean riskin maissa. Silti EU ei ole luokitellut kromia kriittiseksi mineraaliksi – moni muu on, esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina. Koska kromin maailmanlaajuinen tarjonta on vahvasti keskittynyt EU:n ulkopuolelle, tuontiriippuvuus on merkittävä eikä kierrätys yksin pysty vastaamaan tarpeeseen, sen pitäisi kuulua kriittisin raaka-aineisiin myös EU:ssa.
Euroopan huoltovarmuuden ohella Outokummun Kemi–Tornio-alueen arvoketju – kaivos, ferrokromisulatto, terästuotanto ja satama – muodostaa kokonaisuuden, joka vahvistaa myös Suomen huoltovarmuutta.
Teollisuuden investoinnit edellyttävät pitkäjänteistä ja ennustettavaa toimintaympäristöä
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää vahvistaa omavaraisuutta mineraaleissa ja mineraalien arvoketjussa geopoliittisten riskien välttämiseksi ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
Suomessa keskustelu keskittyy ajoittain siihen, mitä teollisuus kuluttaa, vaikka yhtä tärkeää olisi nähdä, mitä teollisuus mahdollistaa. Kaivostoiminta on osa laajempaa teollista arvoketjua, jossa mineraalit jalostuvat metalleiksi, teknologioiksi ja uusiksi ratkaisuiksi. Kaivosten ympärille syntyy työpaikkoja, investointeja ja elinvoimaa, joka ulottuu paikallisista yhteisöistä koko kansantalouteen. Meillä on myös ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa mineraalien ympärille kokonaisia kiertotalouden ekosysteemejä ja korkean jalostusasteen teollisuutta.
Teollisuudelta tämä kaikki edellyttää investointeja ja innovaatioita. Samalla on tärkeää ymmärtää, että raskaan teollisuuden investoinnit ovat vuosikymmenten päätöksiä. Jos Suomi haluaa uusia investointeja, toimintaympäristön on oltava pitkäjänteinen ja ennustettava – niin energian, luvituksen kuin verotuksen osalta.
Outokumpu kehittää ja pilotoi parhaillaan uutta teknologiaa Yhdysvalloissa, mikä tulee mahdollistamaan arvokkaampien ferrokromituotteiden ja lähes puhtaan kromimetallin tuotannon tulevaisuudessa. Puhdas kromi on tärkeä raaka-aine ilmailu-, puolustus- ja huipputeknologiasektoreille, mutta Euroopassa ei ole sille tällä hetkellä omaa toimitusketjua. Uusi tuotantomenetelmä vähentää myös merkittävästi päästöjä. Kaupallinen skaalaus tämän vuosikymmenen loppuun mennessä vaatii merkittäviä investointeja. Osa niistä voisi hyvin kohdistua Suomeen, jos investointiympäristö on kilpailukykyinen ja ennustettava.
Suomen asema Euroopan mineraaliomavaraisuuden ja resilienssin vahvistamisessa on keskeinen ja se tulisi tunnustaa. Kaivosten toimintaedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet poukkoilevan ja liiketoiminnan kannalta huonosti kohdennetun verotuksen myötä, mikä nakertaa kaivosten ja koko ferrokromi- ja teräsarvoketjun kannattavuutta. Suomelle on laadittu kunnianhimoinen mineraalistrategia jonka tavoitteena on edistää suomalaisen mineraaliklusterin kasvua puhtaan siirtymän ja Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseksi. Se tulee nyt suunnitellusti toteuttaa.