Ilmastonmuutoksen hillintä
Olemme sitoutuneet tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle 1,5 asteen. Kehitämme tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ratkaisuja heidän hiilijalanjälkensä ja ilmastokuormituksensa pienentämiseksi. Käyttämällä Outokummun ruostumatonta terästä asiakkaamme voivat pienentää maailman hiilidioksidipäästöjä 10 milj. tonnilla vuosittain.
Outokummun hiilijalanjälki on 75 % pienempi kuin toimialamme keskiarvo. Alhaisen hiilijalanjäljen avaintekijöitä ovat oma ferrokromituotantomme, korkea kierrätysmateriaalin osuus sekä vähähiilisen sähkön käyttö.
Outokumpu julkaisee päätuotteistaan ympäristötuoteselosteet (EPD:t) hyödyntäen elinkaari-inventaariotietoja. Näiden avulla myös asiakkaamme voivat laskea tuotteidensa jalanjäljen.
Science Based Targets -aloite
Olemme sitoutuneet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen alle 1,5 asteen Science Based Targets -aloitteen mukaisesti.
Science Based Targets -aloitteen hyväksyntä tarkoittaa, että Outokummun tavoitteet tukevat tavoitetta rajoittaa maapallon lämpötilan nousu korkeintaan 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Outokumpu on ainoa ruostumattoman teräksen tuottaja, jolla on Science Based Targets -aloitteen hyväksymät ilmastotavoitteet.
Outokummun uusi lähiajan tieteeseen perustuva ilmastotavoite on vähentää suoria, epäsuoria sekä toimitusketjun päästöjä (soveltamisalat 1, 2 ja 3) 42 % ruostumattoman teräksen tonnia kohden vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta. Uusi tavoite merkitsee 30 prosentin vähennystä vuoden 2020 tasosta. Päivitetyt tavoitteet kattavat Outokummun arvoketjun raaka-aineista omaan tuotantoon ja toimitukseen.
Energiatehokkuus
Omien toimintojemme energiatehokkuuden parantaminen on yksi tärkeimmistä
keinoista, joiden avulla voimme saavuttaa kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme, sillä ruostumattoman teräksen tuotanto on energiaintensiivistä.
Parannamme myös määrätietoisesti toimintamme energiatehokkuutta maksimoimalla vähähiilisen sähkön käyttöä toiminnoissamme. Vuonna 2022 yli 85 % käyttämästämme sähköstä oli vähähiilisistä sähkönlähteistä.
Suurimmat mahdollisuudet energiansäästöön löytyvät ferrokromin tuotannossa syntyvän prosessi- tai hiilimonoksidikaasun käytöstä, hukkalämmön talteenotosta, prosessien integroinnin parantamisesta ja raaka-aineiden käytön tehostamisesta.
Kaikissa uusissa ja korvaavissa investoinneissa parannetaan energiatehokkuutta ja tavoitellaan energiansäästöä. Me myös seuraamme ja analysoimme järjestelmällisesti energiankulutusta.
Kiertotalous
Outokumpu käyttää paljon kierrätettyjä materiaaleja. Tällä hetkellä Outokummun kierrätetyn materiaalin osuus on alan korkein, yli 90 %.
Ruostumatonta terästä voi kierrättää loputtomasti laadun heikkenemättä. Se on myös tehokkain tapa vähentää tuotantoprosessien ympäristövaikutuksia, minkä ansiosta voimme tuottaa kestävää ruostumatonta terästä. Pyrimme siis jatkuvasti nostamaan kierrätysastetta toiminnoissamme.
Ympäristövaikutukset
Toimipaikkojemme ympäristön suojelu on meille erittäin tärkeää, ja se takaa meille luvan toimia. Olemme tehneet merkittäviä investointeja ympäristönsuojeluun viime vuosina ja jatkamme prosessiemme kehittämistä edelleen. Tavoitteemme on vaikuttaa mahdollisimman vähän luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Ruostumattoman teräksen tuotannon merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat ilmaan pääsevät pöly- ja hiukkaspäästöt, tuotantolaitosten vesipäästöt sekä suora ja epäsuora energiankulutus tuotannon aikana.
Luonnon monimuotoisuus
Outokumpu tukee luonnon monimuotoisuutta ja ottaa sen huomioon päätöksenteossaan. Tärkein keino luonnon monimuotoisuuden tukemiseen on yhtiön kasvihuonekaasujen vähentäminen. Ruostumattoman teräksen tuotannossa ei käytetä eikä varata suuria maa-aloja, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta ympäröivän luonnon monimuotoisuuteen.
Outokumpu on kuitenkin yksilöinyt luonnoltaan erittäin monimuotoisia alueita, jotka ovat sen omistuksessa tai sijaitsevat sen toimipaikkojen läheisyydessä. Tällaisia toimipaikkoja ovat tällä hetkellä Calvert Yhdysvaltain Alabamassa, Dahlerbrück Saksassa sekä Kemi ja Tornio Suomessa. Näiden toimipaikkojen osuus on 80 % kaikista maaomistuksista, eikä vaikutustutkimuksissa ole havaittu kielteisiä vaikutuksia.