Paikallista ympäristötietoa

Alla löytyy ympäristötietoa liittyen Outokummun toimintoihin ja niiden ympäristövaikutuksiin.

Outokumpu tuottaa Tornion terästehtaalla ruostumatonta terästä, jota asiakkaat ympäri maailman käyttävät mm. rakennusteollisuudessa, prosessiteollisuudessa, kemian- ja petrokemian teollisuudessa, kuljetusteollisuudessa sekä kotitalouksissa ja ravintola-alalla. Ruostumattoman teräksen kysyntä kasvaa koko ajan.

Kromi tekee teräksestä ruostumatonta

Kromi on ruostumattoman teräksen tärkein seosaine, koska se tekee teräksestä ruostumatonta. Ilman kromia ei ole ruostumatonta terästä. Outokummun kromimalmi louhitaan maanalaisesta kaivoksesta, Kemin kaivoksesta, joka on EU-alueen ainoa kromikaivos. Toiminta maan alla mahdollistaa pölyttömän louhinnan, ja syntyvät sivukivet voidaan kierrättää kaivokseen louhosten täytteeksi. Kromimalmista tuotetaan pala- ja hienorikastetta Tornion ferrokromitehtaan raaka-aineeksi. Paikallinen malmi on Outokummun ainutlaatuisen kestävän tuotantoketjun lähtökohta.

Outokummun ruostumattoman teräksen tuotanto perustuu kierrätykseen

Kaivoksen rikaste kuljetetaan Tornioon ferrokromitehtaalle, jossa siitä valmistetaan ferrokromia terässulaton raaka-aineeksi. Terässulatto sijaitsee ferrokromitehtaan vieressä, ja Outokummun integroidun tuotantoprosessin merkittävä etu on se, että omalla tehtaalla tuotettu ferrokromi voidaan panostaa sulana suoraan terässulaton uuniin, mikä säästää huomattavasti energiaa.

Vaikka kromi on ruostumattoman teräksen tärkein seosaine, pääraaka-aine on kierrätysteräs. Outokummun teräksestä kierrätysmateriaalin osuus on lähes 90 prosenttia. Suurin osa kierrätysteräksestä kuljetetaan Tornioon meriteitse. Tarkoin lajiteltu kierrätysteräs siirretään raaka-ainevarastosta terässulatolle, jossa se sulatetaan valokaariuunissa. Kierrätysteräksen ja ferrokromin lisäksi valokaariuuniin panostetaan muita seosaineita kuten nikkeliä ja molybdeenioksidia.

Sulatusprosessin jälkeen ruostumaton teräs valetaan aihioiksi, jotka siirretään kuumina suoraan kuumavalssaamolle.

Integroitu prosessi säästää energiaa

Terässulatolta saapuvat aihiot siirretään kuumavalssaamolla askelpalkkiuuniin. Merkittävä osa lämmitysenergiasta saadaan ferrokromitehtaan prosessikaasuista, ja energiatehokkuus on maksimoitu aihioiden kuumapanostamisella suoraan terässulaton prosessista, ennen kuin aihiot ehtivät jäähtyä. Kuumavalssaamolla aihiot valssataan nauhoiksi, jotka kelataan rulliksi. Tämän jälkeen suurin osa ruostumattomista teräsrullista siirretään kylmävalssaamolle jatkokäsiteltäväksi.

Kuumavalssaamolla tuotettu nauha on mustan hilseen peitossa. Kylmävalssaamon hehkutus- ja peittauslinjalla hilse poistetaan ja teräksen pinta muuttuu samean mustasta kirkkaaksi. Tämän jälkeen nauha valssataan haluttuun paksuuteen. Kylmävalssaamolla teräs leikataan haluttuihin mittoihin. Integroinnin ansiosta suuri osa fossiilipolttoaineesta voidaan korvata, kun hehkutuksessa käytetty energia saadaan ferrokromitehtaan prosessikaasuista.

Satama on osa Outokummun integroitua tuotantoketjua, joka koostuu kromikaivoksesta sekä ferrokromi- ja terästehtaasta. Sataman käyttäminen sekä kierrätysteräksen hankinnassa että tuotteiden toimituksessa maksimoi kuljetusten ekologisen kestävyyden. Torniosta ruostumaton teräs kuljetetaan meriteitse Hollannin Terneuzenissa sijaitsevaan yksikköön, josta tuotteet on helppo toimittaa kaikille markkina-alueille.

Ferrokromin tuotantokapasiteetti kaksinkertaistetaan

Tornion ferrokromituotannossa on käynnissä tuotannon kaksinkertaistamiseen tähtäävä projekti. Laajennus turvaa Outokummun oman ferrokromin tarpeen ja mahdollistaa myös ferrokromin myynnin maailmanmarkkinoille. Se merkitsee noin 120 pysyvän työpaikan lisäystä Tornion ferrokromitehtaalle ja Kemin kaivokselle. Ruostumattoman teräksen kysynnän odotetaan lisääntyvän Aasian talouskasvun ja kaupungistumisen sekä puhtaan veden tarpeen myötä. Ruostumattoman teräksen kysyntä lisää ferrokromin kysyntää.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys 1. Miten vaikutukset näkyvät merialueella?

”Tornion tehtaiden kuormitus on kaiken kaikkiaan kehittynyt myönteisesti 2000-luvulla, ottaen
huomioon tuotannon samanaikaisen huomattavan kasvun. Kromin, nikkelin, sinkin ja syanidin
kuormitukset ovat selvimmin olleet laskusuunnassa.” Jätevesien vaikutukset merialueella, Pöyry Oy (2008)

  • Merialueen tilaa on seurattu jo vuosikymmenten ajan säännöllisesti (Pöyry Oy) jätevesiluvan ehtojen mukaisesti
  • Vaikutukset ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan
  • Pohjasedimentteihin (lietteisiin) on sitoutunut metalleja, jotka kuitenkin ovat liukenemattomassa muodossa
  • Merkittävin kuormittaja on typpi, joka aiheuttaa lievää rehevöitymistä tehtaan lähialueella
  • Pohjaeläinten tila on normaali
  • Kalasto on tervettä ja mäti kehittyy normaalisti
  • Mateiden lisääntymishäiriöitä on koko Perämeren alueella, mutta yhteyttä teollisuuden päästöihin ei ole osoitettu.
  • Kesällä 2011 otettiin käyttöön suuri kiintoaineen laskeutusallas tehtaan edustalla. Sen myötä vaikutusten arvioidaan edelleenkin pienentyvät
  • Ferrokromituotannon laajennus ei lisää jätevesien määrää, koska vedet ovat lähes kokonaan suljetussa kierrossa (kierrosta ei poisteta jätevesiä mereen)

Pöyryn raporttien mukaan Tornion terästehtaan vaikutukset näkyvät tehtaan läheisyydessä lievästi kohonneina metallien ja typen pitoisuuksina, mutta kauempana vaikutukset eivät enää näy.

Kysymys 2. Mitä ovat teräsulaton kuona ja kiviainestuotteet?

Kiviainestuotteita voidaan käyttää asfaltoitujen teiden pohjarakenteissa ja päällysteessä korvaamassa luonnonkiviaineita. Kiviainestuotteilla on parempia teknisiä ominaisuuksia kuin luonnonkivillä mm. lämmöneristävyys, minkä vuoksi materiaalin tarve on vähäisempi. Terässulaton kiviaineksen käytöllä saavutetaan siten pienempi maanvaihtotarve.

  • Kiviainestuotteiden lähtömateriaali on kuona, jota muodostuu teräksen valmistuksessa.
  • Teräksen valmistuksessa käytetään kuonanmuodostajia, joiden avulla teräksestä poistetaan teräksen laatua heikentävät aineet. Kuonan tehtävä prosessissa on lisäksi suojata sulaa metallia ilman hapettavalta vaikutukselta, suojata laitteiden vuorauksia ja toimia lämmöneristäjänä.
  • Sulasta kuonasta valmistetaan kiviainestuotteita jäähdyttämällä kuonaa eri tavoilla. Eri osaprosessien kuonille on valittu jäähdytystapa, joka takaa valmistettaville kiviainestuotteille parhaat mahdolliset tekniset ja ympäristöominaisuudet.
  • Jäähdytetty kuona käsitellään halutunlaiseksi kuonatuotteeksi, ja siitä poistetaan kuonan mukana olevia metallijäämiä, jotka palautetaan takaisin terässulaton raaka-aineeksi.
  • Kiviainestuotteiden laatua tarkkaillaan laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti koko tuotantoketjun ajan.

Kuona on tarpeellinen osa teräksen valmistusprosessia ja kiviainestuotteet ovat tuotannon sivutuotteita, joita voidaan käyttää korvaamaan neitseellisiä luonnonvaroja.

Kysymys 3. Uskaltaako marjoja poimia? Entä salaattia?

Kromi on elimistölle tärkeä hivenaine. Terveysviranomaiset eivät ole määrittäneet kromin käytölle ylärajaa

  • Metallien pitoisuudet marjoissa ja vihanneksissa ovat tehdasalueen läheisyydessä niin alhaisia, että edes suurkuluttajat eivät saa haitallisia määriä näitä metalleja, vaikka esimerkiksi kromin, nikkelin ja molybdeenin pitoisuudet ovat korkeampia kuin keskimäärin kauempana.
  • Lyijyn, arseenin , elohopean ja lukuisien muiden metallien pitoisuudet ravintokasveissa alittavat selvästi (10-100-kertaisesti) elintarvikkeille sallitut suurimmat pitoisuudet tehdasalueen lähellä
  • Viranomaiset Suomessa ja Ruotsissa eivät ole katsoneet tarpeelliseksi asettaa mitään käyttökieltoja.

Marjoja ja salaattia sekä muita ravintokasveja voi Tornion ja Haaparannan alueella syödä turvallisin mielin.

Kysymys 4. Onko osmiumista vaaraa terveydelle?

Osmium (Os) on harvinainen metalli, jota valmistetaan maailmassa vain n. 100 kg vuodessa. Sitä käytetään muiden metallien seosaineena mm. sydämentahdistimissa ja keinoläpissä.

  • Osmium ja sen yhdisteet ovat tämän hetkisen tiedon mukaan vaarattomia, pois lukien osmiumteraoksidi (vertaa hiilen yhdisteet ja niistä vaarallinen hiiliyhdiste häkäkaasu)
  • Osmiumteraoksidi, joutuessaan ympäristöön, pelkistyy nopeasti muiksi, vaarattomiksi osmiumyhdisteiksi.
  • Osmiumtetraoksidin syntyminen Tornion terästehtaan prosessissa on hyvin epätodennäköistä, koska osmiumtetraoksidin syntyminen vaatii täysin erilaisen prosessin ja olosuhteet
  • Harvinaisena alkuaineena osmiumin taustapitoisuus luonnossa on lähes nolla. Jo pienikin määrä osmiumia näkyy pitoisuuden voimakkaana kasvuna
  • Osmium tulee sulatusprosessiin Kemin kaivoksen malmin mukana ja ilmaan sitä vapautuu n. 2,5 kg vuodessa. Tämän määrän mittaaminen on äärimmäisen vaikeaa.

Tehtaalta vapautuvat vähäiset osmiummäärät eivät aiheuta vaaraa ympäristölle.

Yhteyshenkilöt

Tornio: Juha Kekäläinen

Kemi: Niina Vaara