Outokumpu: Vientiteollisuuden kilpailukyky edellyttää tasavertaista kilpailuasetelmaa - energiaverotus on avainasemassa


Outokumpu Oyj
Lehdistötiedote
10.1.2018 klo 16.45
 

Suomen kansantalous on merkittävästi muita EU-maita riippuvaisempi vientiteollisuudesta ja sen kilpailukyvystä. Vain tasavertaiset kilpailumahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla takaavat valmistavan teollisuuden kehittymisen ja sen ylläpitämät tuhannet työpaikat Suomessa. Energiaverojen palautusjärjestelmä ja sähkön päästökaupan kilpailuhaitan kompensointi ovat avainasemassa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Valtioneuvosto on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia 28.2.2018 mennessä suunnitelma yritystukien karsimiseksi. Jotta Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky säilyisi ennallaan, on tärkeää, että työryhmä ei ehdottaisi muutoksia nykyisiin veroratkaisuihin liittyen energiaveron palautukseen ja sähkön päästökauppakompensaation.

Energiaverojen kiristämisellä olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Nämä toimet eivät voi kuulua hallituksen keinovaliokoimaan yritystukia arvioitaessa, koska se rikkoisi hallituksen aloitteesta neuvoteltua kilpailukykysopimusta. 

Outokummun tuotantoketju on globaali ekoteko, joka tukee Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa

Outokummun terästuotanto edustaa kiertotaloutta parhaimmillaan: 85–90 % tuotannossamme käytettävästä raaka-aineesta on kierrätysterästä, ja tuotantomme hiilijalanjälki on maailman pienin ja yli 50 % pienempi kiinalaisiin kilpailijoihimme verrattuna. Outokummun Kemi–Tornio-tuotantoketju Suomessa on maailman luokan ekoteko. Teräksen kierrätys tapahtuu sähköllä, minkä vuoksi Tornion tehtaat ovat Pohjoismaiden suurin sähkönkuluttaja, mutta samalla suurin materiaalin kierrätyskeskus.

Outokummun Tornion tehtaiden lopputuotteista yli 95 % päätyy vientiin. Työllistämme Suomessa suoraan noin 2 150 työntekijää ja välillisesti vajaa 7 000 henkilöä kumppaniverkoston kautta. Outokumpu on viennillään yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeä rahoittaja.   

Kilpailijamaita korkeammat energiaverot heikentävät kilpailukykyä

Ruostumattoman teräksen markkinahinnat muodostuvat globaaleilla markkinoilla. Kova hintakilpailu on tunnustettu mm. EU:n päästökauppakompensaatiossa (ns. hiilivuotoala). Käytännössä jokainen ruostumattoman teräksen valmistusmaa kompensoi tuotantoa vähintään sähkön hinnassa tai veroissa, sillä energia on terästeollisuuden suurin tuotantokustannus.

EU:n energiaverodirektiivi asettaa sähköverolle minimitasot, jotka ovat teollisuudelle ja palveluille 0,05 senttiä/kWh. Suomessa teollisuuden sähkövero on 0,69 senttiä/kWh eli noin 12-kertainen EU:n minimiin verrattuna. Lopullinen sähkövero – palautusten jälkeenkin – on noin nelinkertainen. Esimerkiksi Ruotsissa teollisuus maksaa sähköveroa vain EU:n salliman minimin, mikä on merkittävä kilpailuetu, joka vaikuttaa sekä investointeihin että tilauksiin.

Korkeat energiaverot heikentävät Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, ja vaikutus on suurin energiaintensiivisillä aloilla. Heikko kilpailukyky johtaa markkinaosuuksien menetyksiin, kannattavuuden heikkenemiseen, tehtaiden alasajoon, työttömyyden kasvuun, verotulojen vähenemiseen ja tätä kautta julkisen palvelujen rahoituksen rapautumiseen. Näistä syistä Suomessa on käytössä energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkuri, jonka tavoitteena on energiaverorasituksen pienentäminen.

Jos Suomen energiaverot olisivat EU:n minimitasolla kuten Ruotsissa, energiaveroleikkuria ei tarvittaisi.

Sähköveron kiristyksillä (palautusten lopettamisella) olisi Outokummulle huomattavia negatiivisia seurauksia ja kilpailukykymme alentuisi merkittävästi, sillä veronkorotus aiheuttaisi noin 20 miljoonan euron vuotuisen lisäkustannuksen. Ruostumattoman teräksen erittäin tiukasta kilpailutilanteesta johtuen palautusjärjestelmän poisto pakottaisi Outokummun merkittäviin rakennemuutoksiin, tuotannon siirtoihin Suomen ulkopuolelle ja henkilöstökulujen leikkaamiseen Suomessa.   

Päästökaupan sähkökompensaatio on EU-direktiivin mukainen kilpailuhaitan poisto – ei tuki

EU-direktiivissä päästökaupan aiheuttama sähkön hinnan lisäkustannus kehotetaan kompensoimaan paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle, jotta eurooppalaiset yritykset voivat päästökaupasta huolimatta kilpailla tasavertaisesti globaaleilla markkinoilla, eivätkä tuotanto ja työpaikat siirtyisi EU:n ulkopuolelle.

Suomessa päästökaupan sähkökompensaatio maksetaan valtion päästökauppatuloista, ei verovaroista. Kompensaatio kattaa kuitenkin vain pienen osan sähkön lisähinnasta, eikä se korvaa läheskään kaikkia kilpailukyvylle aiheutuneita menetyksiä. Esimerkiksi Saksassa sähkökompensaation määrä on 100 % EU:n sallimasta, mutta Suomessa vain 50 %.

Outokummun Tornion tehtaat ovat maksaneet vuoden 2005 jälkeen päästökaupan aiheuttamaa sähkön lisähintaa 15–30 milj. euroa vuosittain. Tämä on ollut merkittävä osa takavuosien liiketappiosta ja kilpailukyvyn menetyksestä ja on osaltaan johtanut henkilöstövähennyksiin Suomessa. Vuodelta 2016 ensi kertaa saatu päästökaupan 4,5 milj. euron kompensaatio kattaa vain murto-osan sähkön lisähinnasta. 

Perinteinen vientiteollisuus tukee Suomen hyvinvointia ja teollisuuden uudistumista

Julkisuudessa esitetyt väitteet, joissa energiaveropalautukset ja päästökaupan aiheuttaman sähkön lisähinnan kompensaatio on leimattu ”tarpeettomaksi perinteisen / energiasyöpön teollisuuden tukemiseksi”, ovat huolestuttavia ja perusteettomia. Energiaverojen kiristämisellä olisi merkittävä kielteinen vaikutus Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvylle – tämä on fakta, jota ei voi kieltää. Lisäksi, maailmanlaajuinen ympäristön kuormitus kasvaisi, koska tuotantoa siirtyisi Suomesta Aasiaan, jossa esim. teollisuuden CO2-päästöt ovat huomattavasti korkeampia kuin suomalaisten tehtaiden päästöt.

On myös tärkeää nähdä, että menestyvä perinteinen vientiteollisuus on keskeinen mahdollistaja sille, että Suomeen kasvaa uusia innovatiivisia pienyrityksiä esimerkiksi tekoälyn, digitalisaation tai teollisen internetin alueilla. Mikäli perinteisen vientiteollisuuden kilpailukykyä romutettaisiin energiaverojen kiristyksillä, yhtiöt eivät pystyisi investoimaan innovaatioihin ja uusilta pienyrityksiltä jäisivät arvokkaat asiakasreferenssit saamatta. Perinteisen ja uuden teollisuuden menestys kulkee käsi kädessä.

Lisätietoja:

Konserniviestintä, puh. (09) 421 3840
Kari Tuutti, puh. 040 717 0830
Martti Sassi, puh. 040 841 1539

Outokumpu Oyj


Outokumpu on ruostumattoman teräksen markkinajohtaja maailmassa. Valmistamme edistyksellisiä materiaaleja, jotka ovat tehokkaita, kestäviä ja kierrätettäviä ja auttavat siten rakentamaan maailmaa, joka kestää ikuisesti. Sata vuotta sitten keksitty ruostumaton teräs on ihanteellinen materiaali kestäviin ratkaisuihin vaativissa käyttökohteissa aina ruokailu- ja sairaalavälineistä siltoihin ja energialaitoksiin: se on 100-prosenttisen kierrätettävä, korroosionkestävä, hygieeninen ja kestävä materiaali, jota ei tarvitse huoltaa. Outokummun palveluksessa on noin 10 000 ammattilaista yli 30 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja sen osake on listattu Nasdaq Helsingissä.
www.outokumpu.fi      outokumpu.com/stainless-news      choosestainless.outokumpu.com